Mahatma Mattilan mölinät

Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 29.05.2013 10:57

Malttakaa mieleenne rauha lukuisata fanini, Minä tulen takaisin ! Be calma my friends I'll be back! "6.4" "6.4" "20,3" "1.2" "1.6" "4.0" :-x
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja admin2 » 29.05.2013 16:44

Joo "22.6" "22.5" "3.2"
Avatar
admin2
Ylläpitäjä
 
Viestit: 8179
Liittynyt: 02.09.2011 12:51

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 29.05.2013 17:51

...niin ja juutuupiin alkaa tulla sarjatulena videoo "2.8" :-x "5.1"
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Ansgarius » 29.05.2013 17:57

Kuva



Napasiirtymän jälkeen olemme n. 500 km PÄIVÄNTASAAJALTA!



Vesi peittää lähes koko suomen napasiirtymän jälkeen

Kuva

Napojen siirtymisen jälkeen maapallo aloittaa pyörimisliikkeensä uudelleen. Sen uudet magneettiset navat sijaitsevat samassa asennossa muuhun aurinkokuntaan nähden kuin sen nykyisetkin magneettiset navat.

Toisin sanoen mikä tahansa osa maapallosta onkin pohjoinen, magneettisesti, siitä tulee uusi magneettinen pohjoisnapa.


Napojen siirtyminen asettaa magneettiset navat uudelleen ja uusi päiväntasaaja sijoittuu aikaisemmin jään peitossa olleiden alueiden kohdalle. Grönlanti, Kanada, Alaska, Siperia ja osa Eurooppaa tulevat sijaitsemaan uuden päiväntasaajan alueella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kasvillisuus näillä alueilla alkaisi kukoistaa heti.

Leudot alueet, jotka eivät aiemminkaan olleet kovin reheviä, ovat napojen siirtymisen jälkeenkin lämpimiä, mutta kasvillisuutta siellä on vain vähän. Aiemmat napojen siirtymiset ovat säännöllisesti järjestäneet maapallon mantereita ja ilmastoalueita uudelleen kuten maapallon maaperästä voidaan havaita. Mantereita, kerran yhtä suurta maa-aluetta, on revitty osiin, leudot tai trooppiset alueet ovat päätyneet kylmään vyöhykkeeseen, jäätyneet nopeasti ja peittyneet ikijäähän ja -lumeen, jäätyneet maa-alueet ovat päätyneet lämpimään vyöhykkeeseen, sulaneet asteittain ja alkaneet taas ylläpitää elämää. Vuoret niillä alueilla, joilla vuorten muodostumista tapahtuu, ovat kasvaneet korkeammiksi ja jotkut mannerlaatat ovat painuneet nopeasti toisten laattojen alle.


Kun mantereet järjestäytyvät uudelleen, merivedet vellovat jonkin aikaa ja asettuvat sitten alaville alueille. Jotkut rannikot, jotka aiemmin olivat veden pinnan yläpuolella, saattavat olla nyt veden peitossa ja vastaavasti aiemmin veden alla olleet alueet saattavat olla nyt veden pinnan yläpuolella. Kuinka paljon uutta mannerta tulee esiin veden alta riippuu siitä kuinka syviä ja pitkiä valtamerien pohjissa olevat repeämät ovat, mutta historiallisesti kokonaismanneralue on pysynyt suunnilleen samana. Mantereet eivät häviä mihinkään, mutta mantereisiin rajoittuvat tai valtamerien pinnan lähellä olevat mannerlaatat voivat nousta tai laskea riippuen paikallisesta ja muualla maapallolla tapahtuvasta mannerlaattojen liikkeestä. Jos mannerlaattojen liike työntää aiemmin veden alla olevan maa-alueen veden pinnan yläpuolelle, merivesille vapaana oleva alue pienenee ja meriveden pinnan korkeus koko maapallolla nousee. Vastaavasti valtameren pohjaan nopeasti syntyvä rako aiheuttaa meriveden pinnan korkeuden laskun koko maapallolla, mutta tällaisen raon syntyminen aiheuttaa väistämättä puristusta jossakin toisessa paikassa, jossa maa painuu veden alle.

Napojen siirtymisen jälkeen aikaisemmat napa-alueet sulavat samalla kun uudet napa-alueet jäätyvät ja alkavat kerätä pinnalleen jäätä ja lunta kerros kerrokselta. Nämä ilmiöt eivät tapahdu samanaikaisesti, sillä ikijään muodostuminen napa-alueilla saavuttaa tasapainotilan vasta siinä pisteessä, kun veden höyrystyminen ja sulaminen jäätikön reuna-alueilla vastaa satavan lumen määrää muutaman sadan vuoden kuluttua. Tällä välin meriveden pinnan korkeus nousee maailmanlaajuisesti useita kymmeniä metrejä ja laskee sitten takaisin napajäätiköiden muodostuttua. Tämä meriveden pinnan korkeuden nousu tapahtuu asteittain, joten lähellä rannikkoa asuvilla yhteisöillä on runsaasti aikaa muuttaa korkeammille alueilla, operaatio, jonka he huomaavat joutuvansa tekemään vähän väliä.


Linkki alkuperäiseen (engl.)

http://www.zetatalk.com/poleshft/p10.htm

Tässä linkissä

http://www3.zetatalk.com/poleshft/p30.htm

(merenpinnan sanotaan nousevan maailmanlaajuisesti jäiden sulaessa n. 200-214 m)

Ensimmäiset valmistautumisvaiheet
Lisää (suom.)
Help for the Poleshift (video)


Lainaus:
http://munpivkirja.blogspot.fi/2011/02/uusi-maailmankartta.html



P.S. Tulloon siihen, että onko kyse tuhansien vuosien 'siirtotaipaleesta'?

21.12.2012 jälkeisen aikaan lisätään tuhansia vuosia..
Ansgarius
 
Viestit: 284
Liittynyt: 06.04.2012 19:05

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 29.05.2013 18:00

mutta haamut voisi kuopata käyttäjätunnuksista voimaportaan zombiet levätköön rauhassa, kuten yybervyyrerkin siä on kuuppa himmeenä ainoo sisällöntuottaja, huono sellainen
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 29.05.2013 18:07

ansqarius, ole akverius ja siirrä muitakin privoja plokiini, kun itse en nyt juuri voi; ennätä "22.2" "22.2" "3.0" "1.7" "24.7" "2.8"
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:32

4.9.Su / Ansa
03:20:45 Piti tähtiä katsoa, mutta sielunvihollinen kiihdytti perseen tähtikuvion toimintaa ja pakko oli paskaa luoda Lusiferin nimeen. Siinä sitä työntäessäni anuksen reikää kerrankin halliten saaden aunuksen takaisin, huomasin hienon konjuktion Jupiterin ja pimeydessä hehkuvan sätkän välillä. Samaan aikaan mustasta aukosta syntyi uutta materiaa, eli paskaa. We are living in the material world and it's shit that happens. Perkeleen tähtikartta! Minulla on joku Ursasta tilattu seinäkartta, josta ei isosta koostaan huolimatta millään hahmota taivaalla näkyviä tähtien kuvioita. Ne kun on kartalle piirtänyt joku talidoomi.
Kuu tänään (klo 15)Vaihe: 47% kasvava sirppi Ikä 6 päivää
Merkurius on hyvin näkyvissä aamuhämärässä matalalla itäkaakossa. Suurin elongaatio, 27 astetta Auringosta länteen on 3.9. Kuun edetessä Merkurius kirkastuu, mutta samalla se painuu myös lähemmäksi horisonttia. Parhaiten se on löydettävissä jaksolla 15.9. Merkurius on aamulla 8-10.9. lähellä Leijonan kirkkainta tähteä Regulusta.
Mars on aamutaivaalla ja nousee koillisesta keskiyöllä. Punainen planeetta on Kaksosissa, mutta siirtyy 15.9. Krapuun. Mars on edelleen melko himmeä. Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä 23.9
Jupiter on Oinaan tähdistössä ja nousee itäkoillisesta iltahämärässä. Etelässä aurinkokunnan suurin planeetta on aamulla. Jupiterin kaasukehästä erottuu jo pienelläkin kaukoputkella ainakin kaksi tummaa vyötä. Myös vaaleita vyöhykkeitä on nähtävissä. Isoilla kaukoputkilla on havaittavissa monenlaisia yksityiskohtia, joiden muoto muuttuu jo muutaman vuorokauden kuluessa.
Kuu on lähellä Jupiteria yöllä 16./17.9. Jupiterin lukuisista kuista vain neljä suurinta näkyvät harrastajan välineillä. Kuut erottuvat helposti kiikarilla.
Planeetta lähellä Kuuta:
8/10.9. Merkurius on aamulla 8-10.9. lähellä Leijonan kirkkainta tähteä Rregulusta
16/17.9. Kuu on lähellä Jupiteria yöllä
23.9. Kuu on lähellä Marsia aamuyöllä Planeetta lähellä tähteä: Ei kohtaamisia
Uranus näkyyy heti pimeän saavuttua. Se on oppositiossa 26.9. Kaloissa. Planeetta löytyy kiikarilla. Kuuttomina ja selkeinä syysiltoina on hyvä hetki etsiä Uranus tähtien joukosta. Uranus on koko syyskuun lähellä kirkasta Jupiteria.
Neptunus on Vesimiehen tähdistössä ja näkyy iltayöstä. Planeetta on niin himmeä, että sen näkemiseen tarvitaan kiikari tai pieni kaukoputki.
WARNING!
The comets listed on Heavens-Above can get very close to the sun. Never attempt to observe objects close to the sun without taking the proper precautions. In particular, never point optical instruments near the sun and look through them, or you risk permanent eye damage or blindness.
Comet C/2010 X1 Elenin
Geocentric Data
Right Ascension (J2000) 12h 40.6m
Declination (J2000) -5° 10'
Constellation Virgo
Magnitude 6.8
Distance from Earth 0.881 AU
Venus Ei näy.
Orbital Data
Distance from Sun 0.510 AU
Perihelion 0.482 AU
(10-Sep-2011)
Aphelion not applicable
Period not applicable
Eccentricity 1.000028
Inclination to ecliptic 1.8°
Aurinkokunnan sisäosiin saapuva komeetta Elenin on himmentynyt ja sen koma näyttää venyneen. Havaitut muutokset viittaavat siihen, että komeetta saattaa olla hajoamassa eikä välttämättä selviä ohituksesta Auringon kanssa.
Elokuun 19. päivä Eleniniin osui Auringon massapurkaus.
"Pian massapurkauksen jälkeen komeetta kirkastui ja sen pyrstössä näkyi kauniita yksityiskohtia", kertoo australialainen tähtiharrastaja Ian Musgrave. "Mutta pian tämän jälkeen harrastajat raportoivat komeetan kirkkauden voimakkaasta vähenemisestä. Uskomme, että se saattaa ennustaa komeetan hajoavan osiin."

Tähtitaivas juuri nyt
(kuva puuttuu)
prkl...04:27:56...minun piti tämä kuva kääntää, vaan juutuin asentamaan tanan ohjelmia, jotka kohtuullista korvausta vastaan korjaisivat kaikki ongelmani, joita on kuulemma paljon.. 04:58:01...voihan Vitalis aurora, meni kyllä ihan perseidiksi tämä observointiyö. Nyt kun piti lasten kiikakkarilla 4x30 Sports Glass made in Japan tutkia tähtikuviot, niin eikös se peräsuoli alkanut taas ilmoittaa itsestään. Nyt siitä muodostui valkoinen aukko, joka lirisi uutta shittiä aina pyyhkiessä. Minulla loppuu wc-paperi. Fuck noita Lidlin ale-paristoja, kun otsalamppu himmeni rantaan mennessä. Tana, ei näkynyt enää kuin Jupiter, jotain sumua joka paikassa.
No, periksi ei anneta! Ensi yöksi näytöltä kuvattu taivaankartta tähtiajassa 02 kääntyy Picasassa tähän havainnoijaan oikein päin, kun katselen laiturilta eteläiselle taivaalle. Paint- ohjelmassa on tarkoitus tehdä oma tähtikartta, jolla sitten lopun ikääni tunnistan tähtikuviot.
Joille annan uudet nimetkin noitten vanhojen kulahtaneiden tilalle. Kirkkaimmat kohteet nimeän jotenkin itseeni liittyviksi ja vähäpätöisemmät kuviot saavat nimekseen vaikkapa Nikkelirunnari ja Marjanpoimija, Kuitsero, Meri-särki etc.
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:33

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 04:39
Iltaruskon valoilmiöitä
Edellä käsittelimme hämärän "teknisiä" ominaisuuksia, kuten kestoa ja valaistuksen muuttumista. Kuten jokainen auringonlaskuja ihaillut tietää, hämärällä on myös esteettinen puolensa. Seuraavassa puhutaan vain iltahämärästä --- iltahämärän tarkkailuunhan useimmilla on paremmin aikaa kuin aamuhämärän. Tilanne on kuitenkin symmetrinen: aamuhämärässä tapahtuvat samat ilmiöt, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Tosin ilma on aamulla usein yön jäljiltä puhtaampaa kuin illalla, ja sironneesta valosta johtuvat ilmiöt jäävät siten kalpeammiksi kuin illalla.

Ruskosäteet
Kun laskevan Auringon suunnalla on pieniä erillisiä pilviä, on mahdollista nähdä ruskosäteitä. Ruskosäteet ovat sama ilmiö kuin päiväaikaan näkyvät pilvisäteet; laskeva Aurinko vain värjää ne ruskeiksi. Säteet aiheutuvat aurigonpaisteen edessä olevista pilvistä, joiden heittämät pitkät varjot näemme. Väriltään punertavaa iltaruskoa vasten näkyvät säteet ovat tummia, ehkä harmaansinertäviä. Ruskosäteet näkyvät, kun ilmassa on utua eli pieniä vesipisaroita.

Pilvisäteet
Taivaan ollessa tummien pilvien peittämä repeää pilvipeite Auringon suunnalla ja aukosta ojentuu alas kirkas valonsäteiden kimppu. Kyseessä ovat pilvisäteet.
Jotta pilvisäteet erottuisivat, ilmassa on oltava riittävästi pieniä vesipisaroita eli utua (tai pölyä). Vesipisarat sirottavat Auringon valoa, jonka näemme pilvestä alas ojentuvina säteinä. Pilvisäteet erottuvat parhaiten tummia pilviä vasten. Väriltään säteet ovat kellertäviä. Punertavan sävyn ne saavat Auringon ollessa matalalla.
Pilvisäteet näyttävät lähtevän Auringosta ja leviävän viuhkamaisesti. Tämä viuhkan muoto on perspektiivi-ilmiön aikaansaama harhanäky. Todellisuudessa pilvisäteet ovat yhdensuuntaisia. Kun utuisella ilmalla yksinäinen pilvi ajelehtii Auringon eteen, siitä näyttää lähtevän tummia säteitä. Tässä on kysymys jonkinlaisista käänteisistä pilvisäteistä. Tummat säteet ovat pilven varjossa olevia alueita, joista siroaa vähemmän valoa kuin taustataivaasta; siksi ne näyttävät muuta taivasta tummemmilta.

Purppuravalo
Hämärän väreistä ehkäpä kaunein on pian Auringon laskettua samalla suunnalla havaittava alaspäin aukeavan paraabelin muotoinen purppuran värinen alue. Purppuravalo on voimakkaimmillaan porvarillisen hämärän lopulla, jolloin Aurinko on 4-6 astetta horisontin alapuolella. Se ulottuu 20-30 asteen korkeudelle horisontista. Purppuravalo näkyy parhaiten, kun ilma on kuulas, kuten sään seljettyä sateen jälkeen.
Purppuravalo syntyy punaisen ja sinisen valon sekoittuessa. Sininen valo on alemmasta ilmakehästä maapallon varjoon sironnutta valoa. Punainen valo puolestaan on ilmakehässä pitkän matkan kulkenutta punertunutta valoa, joka siroaa stratosfäärin alaosissa noin 20-30 kilometrin korkeudessa leijailevasta erittäin hienojakoisesta pölystä. Purppuravalon voimakkuus vaihtelee, ja joinakin iltoina sitä ei näy lainkaan. Mitä enemmän pölyä stratosfäärin alaosissa on, sitä kauniimpana purppuravalo näkyy. Esimerkiksi Pinatubon tulivuoren purkauksen jälkeen 1991 purppuravalo näkyi hyvin usein noin vuoden verran.

Hämäränsäteet
Hämäränsäteet ovat purppuravalossa näkyviä tummia säteitä, jotka ovat pilvien aiheuttamia varjoja. Hämäränsäteiden näkyessä taivas voi kuitenkin olla täysin selkeä, sillä säteitä aiheuttavat pilvet ovat kaukana horisontin alapuolella, joten emme niitä näe. Hämäränsäteet voivat ulottua jopa yli taivaankannen ja yhtyä Auringon vastakkaisella puolella taivasta. Auringon vastakkaisesta suunnasta lähteviä säteitä nimitetään vastahämäränsäteiksi.
Hämäränsäteet näkyvät parhaiten, kun Aurinko on noin 5 astetta horisontin alapuolella. Useimmiten ne ovat hyvin himmeitä.

Maan varjo
Auringonlaskun aikaan alkaa itäisellä taivaalla, lähellä horisonttia, näkyä siniharmaa matala segmentti, jonka yläpuolella on purppuranpunainen kaari. Näiden kahden kaaren välinen raja ei ole kovin selvä ja terävä, mutta kuitenkin helposti erotettavissa. Siniharmaa osa on Maan varjo, joka näkyy laskevan Auringon punaamaa itätaivasta vasten. Tumman Maan varjon yläpuolella olevaa punertavaa aluetta kutsutaan vastaruskoksi. Varjon raja ei ole terävä, koska ilmakehän ylärajakaan ei ole terävä.
Maan varjo näkyy taivaanrannasta kohoavana siniharmaana vyöhykkeenä auringonlaskun vastakkaisella suunnalla. Maan varjo sulautuu ilman selvää rajaa punertavaan vastaruskoon. Saman ilmiön voi nähdä myös aamulla länsitaivaalla ennen auringonnousua.
Auringon laskiessa Maan varjo kohoaa ylöspäin. Aluksi se kohoaa hitaasti, mutta liike muuttuu sitä nopeammaksi mitä korkeammalle varjo nousee. Varjon kohotessa se käy samalla vaikeammin erotettavaksi. Selvästi se näkyy vielä 5-10 asteen korkeudelle, minkä jälkeen sitä on jo vaikea havaita. Maan varjo näkyy sitä selvemmin, mitä puhtaampi alempi ilmakehä on. Utuisella ilmalla sitä ei juuri erota. Maan varjon yläpuolella näkyvän punertavan alueen eli vastaruskon kirkkauteen taas vaikuttaa ilmakehän ylemmissä kerroksissa leijailevan pölyn ja kosteuden määrä. Mitä enemmän näitä epäpuhtauksia on, sitä voimakkaampana vastarusko näkyy ja sitä helpompaa on myös varjon erottaminen.

Hämärän värit
Hämärän vaiheiden sanallinen kuvailu jää pakostakin hieman epämääräiseksi, sillä kaikkien värisävyjen minen on mahdoton tehtävä. Seuraava kuvaus hämärän kulusta pitää suurinpiirtein paikkansa taivaan ollessa kokonaan selkeä. Kun ilmassa on utua ja taivaalla pilviä, ne muuttavat hämärän värejä. Utu haalistaa värit, ja pilvet haittaavat hämärän ilmiöiden tarkkailua, vaikka toisaalta aiheuttavatkin värikkäitä ja aina erilaisia näytelmiä, joiden katseleminen kyllä korvaa menetyksen.
Hämärän ilmiöt riippuvat Auringon korkeudesta. Aika, jossa Auringon korkeus muuttuu tietyn määrän, vaihtelee vuodenajan ja paikkakunnan leveysasteen mukana, kuten edellä todettiin. Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi nämä vaihtelut ovat huomattavia. Siksi on hankalaa ilmoittaa esimerkiksi, kuinka monta minuuttia auringonlaskun jälkeen jokin ilmiö näkyy. Esimerkin vuoksi nämä ajat on seuraavassa ilmoitettu Helsingille kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan. Muina vuoden aikoina ja pohjoisemmilla leveyksillä ajat ovat aina pitempiä.
Auringonlaskun suunnalla taivaan voi ajatella jakautuvan molemmista päistään alaspäin kaartuviin suunnilleen tasavärisiin alueisiin, hämärän kaariin. Vaikka Aurinko on jo laskenut, se valaisee edelleen korkeammalla olevaa ilmakehää. Hämärän kaarien värit ovat seurausta Auringon valon siroamisesta. Sironnan vuoksi sininen ja vihreä poistuvat näkösäteeltä, mutta punainen, oranssi ja keltainen heikkenevät vähemmän. Hämärän kaaret näkyvät horisontissa vielä kauan Auringon laskun jälkeen, koska lähellä horisonttia näemme ilmakehän osan, joka on hyvin korkealla ja kaukana ja saa siten nauttia vielä pitkään Auringon valosta. Hämärän tarkkailu kannattaa aloittaa Auringon ollessa vielä horisontin yläpuolella. Kun sen korkeus on noin viisi astetta (40 minuuttia ennen auringonlaskua), länsitaivaalla Auringon suunnalla horisontissa on valkea ja kellertävä hämärän kaari. Auringon ympärillä on kirkas vaalea kehä. Itätaivaalla horisontti on heikosti vaalean punainen. Auringonlaskun hetkellä lännessä näkyy kirkas hämärän kaari ja Auringon ympärillä kirkas valkea kehä. Itätaivaalle alkaa kohota Maan varjo. Itse varjo näkyy sinertävän harmaana ja sen yläpuolella vaalean punaisena vastaruskon kaari. Itäinen taivaanranta on nyt maapallon varjossa ja peittyy vähitellen tummuvaan hämärään, jossa värejä ei juuri erotu. Taivaan laki eli zeniitti on varsin tumma. Kun Aurinko on noin kaksi astetta (15 min) horisontin alapuolella, länsitaivaalla näkyy kirkas, värikäs hämärän kaari. Kohdassa, jossa taivaan tumma sini muuttuu keltaiseksi, voi joskus huomata hieman vihreää väriä. Vihreä on muodostunut keltaisen ja sinisen värin sekoittuessa toisiinsa. Idässä Maan varjo erottuu hyvin ja vastahämärän kaari on kirkkaimmillaan. Auringon ollessa noin viisi astetta (40 min) horisontin alapuolella lännessä näkyy noin 20 asteen korkeudella purppuravalo, joka on nyt kirkkaimmillaan. Purppuravalon alapuolella on keltaisen ja oranssin värinen hämärän kaari. Itätaivaalla Maan varjo on himmeä ja vastahämärän kaari vaikeasti erotettavissa. Vajaa tunti auringonlaskun jälkeen Aurinko on 6 astetta horisontin alapuolella. Silloin porvarillinen hämärä päättyy ja nauttinen hämärä alkaa. Lännessä purppuravalo heikkenee ja hämärän kaari on oranssin ja punaisen värinen. Maan varjo ja vastahämärän kaari ovat häipyneet. Kun Aurinko on noin yhdeksän astetta (1 h 10 min) horisontin alapuolella, Auringon suunnalla länsitaivaalla näkyy punainen hämärän kaari. Itätaivaalla ei varsinaisia hämärän ilmiöitä enää näy. Taivas tummenee ja tähtiä alkaa näkyä yhä enemmän. Auringon ollessa 12 astetta (1.5 h) horisontin alapuolella nauttinen hämärä päättyy ja astronominen hämärä alkaa. Lännessä Auringon suunnalla viipyy vielä himmeä, punainen hämärän kaari. Taivas on jo melko tumma ja tähtiä näkyy runsaasti. Noin kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen Aurinko on 14 astetta horisontin alapuolella. Lännessä Auringon suunnalla näkyy vaalean sinertävä matala kaari. Kaari himmenee, kun Aurinko painuu alemmas. Kun Aurinko on 15-16 astetta (2 h) horisontin alapuolella, on viimeinenkin vaalea kaari häipynyt länsitaivaalta. Nyt on täysin pimeää. Virallinen tähtitieteellinen pimeys saapuu, kun Aurinko on 18 astetta (2.5 h) horisontin alapuolella.

(jatkuu...)
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:34

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 04:46
Yön pimeys
Hämärän vaiheet määritellään pelkästään Auringon korkeuden avulla. Todellinen valaistuksen määrä sen sijaan riippuu monista muistakin asioista, kuten Kuun vaiheesta, pilvisyydestä ja nykyisin yhä enemmän ympäristön valonlähteistä.
Vaikka saattaisi kuvitella, että pilvisenä yönä on kaikkein pimeintä, niin ei useinkaan ole. Syynä ovat pilvistä siroavat asutuskeskusten valot. Tämä himmeä hajavalo voi näkyä jopa kymmenien kilometrien päässä valonlähteistä. Jos maassa on valoa tehokkaasti heijastava lumipeite, valo leviää vieläkin laajemmalle alueelle. Jos Kuu on taivaalla, myös sen valo pääsee osittain pilvipeitteen läpi, aivan kuten Auringon valo päivällä.
Tähtien, planeettojen ja varsinkin Kuun valo siroaa ilmakehässä, mikä näkyy yötaivaan himmeänä hajavalona. Suomen leveyksillä myös revontulet valaisevat ajoittain taivasta. Ilmahehku on revontulten ohella toinen ilmakehässä esiintyvä varattujen hiukkasten aiheuttama valon lähde. Molempia käsitellään tarkemmin luvussa 17. Lisäksi planeettainvälisessä avaruudessa on pölyä, josta siroava Auringon valo myös valaisee yötaivasta.
Väestön ja elintason kasvaessa suurimmaksi taivaan taustavaloksi on tullut jatkuvasti paheneva valosaaste, joka on peräisin öisestä ulkovalaistuksesta. Valo muuttuu saasteeksi sirotessaan ilman molekyyleistä ja varsinkin epäpuhtauksista joka suuntaan, myös sinne, missä sitä ei tarvita.
Valosaastetta voidaan vähentää huomattavasti suuntaamalla ulkovalaistus siten, että se valaisee maata eikä taivasta, sekä käyttämällä sellaisia lamppuja, jotka säteilevät vain tietyillä kapeilla spektrin aallonpituuskaistoilla. Näiden kapeiden kaistojen taivaalle maasta heijastunut valo voidaan poistaa helposti kaukoputken okulaariin kiinnitettävillä suotimilla. Tavallisten hehkulamppujen valoa ei suotimilla voi poistaa, sillä ne säteilevät koko näkyvän spektrin alueella. Lisäksi ne tuhlaavat energiaa, sillä ne tuottavat suurimman osan tehostaan lämpönä ja vain pienen osan valona.
Suomessa pimeimmät yöt esiintyvät alkusyksyllä. Parhaita ovat kuuttomat elokuun lopun ja syyskuun yöt, sillä maa on vielä tumma ja lumeton. Puissa olevat lehdet vähentävät ulkovalaistuksen leviämistä taivaalle. Talvella maassa oleva lumi heijastaa tähtitaivaan valoa jonkin verran ja kovilla pakkasilla kaikki alailmakehän vesihöyry tiivistyy jääkidesumuksi ja -pilviksi, jotka saattavat himmentää tähtien valoa. Huhtikuussa lumien sulettua saattaa myös olla lyhyt pimeiden öiden jakso, mutta silloin yöt jo nopeaan lyhenevät.

Jos avaruus olisi ääretön ja tähtiä kaikkialla yhtä tiheässä, näkösäde kohtaisi aina lopulta tähden pinnan katsotaanpa mihin suuntaan tahansa. Koska pintakirkkaus ei riipu etäisyydestä, pitäisi koko taivaan hehkua yhtä kirkkaana kuin Auringon pinnan. Jokainen voi kuitenkin havaita, että yötaivas on kovin pimeä. Tämä ongelma tunnetaan Olbersin paradoksina. Aikoinaan tätä pidettiin todisteena maailmankaikkeuden äärelliselle koolle. Vaikka Heinrich Olbers käsittelikin paradoksia, se ei ole hänen keksintöään. Ratkaisu ristiriitaan on maailmankaikkeuden äärellinen ikä, jonka vuoksi näemme siitä vain äärellisen osan. Jos ilmakehää ei olisi, Aurinko paistaisi koko päivän yhtä kirkkaana. Auringon laskiessa valaistus alkaisi nopeasti vähentyä Auringon kiekon painuessa horisontin taakse. Auringon kadottua kokonaan näkyvistä tulisi välittömästi pilkkopimeää. Päivänvalon vaihtuminen täydelliseksi pimeydeksi kestäisi Etelä-Suomessa pisimmilläänkin vain kymmenisen minuuttia.
Koska ilmakehän molekyylit kuitenkin sirottavat Auringon valoa, valaistus muuttuu paljon hitaammin. Päiväsaikaankaan Auringon näennäinen kirkkaus ei pysy vakiona. Mitä matalammalta Aurinko paistaa, sitä pitemmän matkan sen säteily joutuu kulkemaan ilmakehän lävitse, jolloin yhä suurempi osa valosta siroaa pois näkösäteeltä.
Koska silmä sopeutuu muuttuvaan valaistukseen, tätä muutosta ei ole kovin helppo havaita ennen kuin Aurinko on aivan taivaanrannassa. Kameran valotusmittari kertoo silmää objektiivisemmin, että valaistus todella heikkenee. Valon himmentyessä sen väri muuttuu samalla punaisemmaksi. Koska lyhytaaltoinen sininen valo siroaa paljon voimakkaammin kuin punainen, sinisen valon osuus vähenee sitä enemmän, mitä paksumpi ilmakerros on Auringon ja havaitsijan välissä. Auringon laskiessa sen säteily heikkenee kyllä kaikilla aallonpituuksilla, mutta eniten juuri spektrin sinisessä päässä. Aivot korjaavat näkemiämme värejä niin tehokkaasti, että tätä muutosta ei ole kovin helppo havaita. Värifilmi sen sijaan on objektiivinen. Kokeilepa ottaa samasta maisemasta kuvia vuorokauden eri aikoina aurinkoisena päivänä. Kuvissa valaistuksen värin muuttuminen näkyy selvästi. Kokeessa on käytettävä diafilmiä, koska paperikopioita valmistavat automaattikoneet yrittävät olla avuliaita ja korjailla värit keskimäärin samanlaisiksi kaikissa kuvissa, siis samaan tapaan kuin ihmisen aivot.

Hämärän vaiheet
Auringonlasku määritellään hetkenä, jolloin Auringon kiekon yläreuna juuri koskettaa horisonttia. Täsmällinen hetki riippuu refraktion vaikutuksesta, joka taas vaihtelee ilman tiheyden mukana. Aivan täsmällistä auringonlaskun hetkeä on siten mahdoton ennustaa. Almanakoissa refraktiolle käytetäänkin vain vakioarvoa 35 kaariminuuttia, joka vastaa keskimääräistä refraktiota normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla. Kun tähän lisätään Auringon näennäinen säde, 15', saadaan tulokseksi, että Auringon on oltava 50' horisontin alapuolella, jotta sen yläreuna näkyisi horisontissa. Almanakan ilmoittama auringonlaskun aika määritellään hetkenä, jolloin Auringon todellinen keskipiste on 50 kaariminuuttia horisontin alapuolella. Auringon näennäinen korkeus voi poiketa tästä useita kaariminuutteja olosuhteista riippuen.
Kun Aurinko katoaa horisontin taakse, alkaa hämärä. Hämärän aikana valaistus aiheutuu ilmakehästä sironneesta valosta. Valaistus riippuu siitä, kuinka kaukana horisontin alapuolella Aurinko on. Tämän perusteella hämärä jaetaan kolmeen vaiheeseen.
Auringonlaskusta alkaa porvarillinen hämärä. Tämän hämärän vaiheen aikana on selkeällä säällä vielä riittävän valoisaa, jotta ulkona näkee työskennellä. Englanninkielisen nimityksen civil twilight voisi kääntää myös siviilihämäräksi tai arkihämäräksi; hämärä liittyy siviiliväestön jokapäiväiseen elämään, toisin kuin muut hämärän lajit, joiden määritelmät perustuvat tiettyjen ammattikuntien toimiin. Suomessa on poliittisista syistä käytetty myös nimitystä yhteiskunnallinen hämärä.
Porvarillinen hämärä päättyy, kun Auringon keskipiste on 6 astetta horisontin alapuolella. Tätä korkeutta laskettaessa refraktiota ei oteta huomioon. Porvarillisen hämärän lopulla alkavat jo näkyä kaikkein kirkkaimmat tähdet ja planeetat. Aivan porvarillisen hämärän lopulla taivaan kirkkaus zeniitissä on 1/100 siitä, mitä se oli Auringon ollessa juuri laskemassa. Keltakantisessa kansanalmanakassa hämärällä tarkoitetaan juuri porvarillista hämärää, ja sen jälkeistä aikaa kutsutaan pimeydeksi.
Nauttinen eli merenkulkijan hämärä vallitsee, kun Auringon kiekon keskipiste on 6-12 astetta horisontin alapuolella. Nimitys johtuu siitä, että tällöin tähtiä on jo runsaasti näkyvissä, mutta merellä vielä erottuu horisontti, joten tähtien korkeus voidaan mitata sekstantilla paikanmääritystä varten. Nauttisen hämärän aikana lisää tähtiä syttyy taivaalle ja sen loppupuolella on jo lähes pimeää ja tähtihavaintoja voi hyvin aloitella. Ursan vuosikirjoissa ilmoitettu hämärä päättyykin juuri nauttisen hämärän lopulla.
Astronominen eli tähtitieteellinen hämärä tarkoittaa, että Auringon kiekon keskipiste on 12-18 astetta horisontin alapuolella. Himmeimmätkin tähdet alkavat näkyä astronomisen hämärän aikana. Astronomisella hämärällä on merkitystä vain tarkimpien tähtitieteellisten havaintojen kannalta. Käytännössä astronomisen hämärän aikana on jo täysin pimeää.
Pimeys alkaa virallisesti, kun Aurinko on 18 astetta horisontin alapuolella. Tällöin Auringon valoa ei juuri lainkaan siroa ilmakehän molekyyleistä ja pimeän yötaivaan kirkkaus on vain 1/400000 siitä, mitä se oli Auringon ollessa juuri horisontisssa.

Hämärän kesto
Hämärän kesto riippuu siitä, miten nopeasti Auringon etäisyys horisontista muuttuu. Tämä taas riippuu siitä, miten jyrkän kulman Auringon näennäinen liikerata muodostaa horisontin kanssa. Tähän kulmaan vaikuttavat sekä havaintopaikan leveys että Auringon deklinaatio eli Auringon kulmaetäisyys taivaanpallon ekvaattorista.
Ekvaattori leikkaa taivaanrannan suoraan idässä ja lännessä. Se muodostaa taivaanrannan kanssa kulman, joka on 90° - paikkakunnan leveys. Navoilla ekvaattori lepää pitkin pituuttaan horisontissa ja päiväntasaajalla se kohoaa horisontista kohtisuoraan ylös. Suomen etelärannikolla ekvaattori muodostaa noin 30 asteen kulman taivaanrannan kanssa.
Hämärän kesto on helppo laskea, kun Aurinko on ekvaattorilla. Tämä tapahtuu kevät- ja syyspäiväntasausten hetkellä.
Päiväntasaus on nimensä mukaisesti se vuoden hetki, jolloin päivä on kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkä. Tarkkaan ottaen päiväntasaus määritellään hetkenä, jolloin Aurinko näyttää siirtyvän taivaan pallonpuoliskolta toiselle; sen deklinaatio on siis tasan nolla.
Kevätpäiväntasauksen hetkellä 20.3. tai 21.3. Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Aurinko näkyy silloin Kalojen tähdistön suunnassa. Auringon suunta kevätpäiväntasauksen hetkellä, kevättasauspiste, on tähtitaivaan ekvatoriaalisen koordinaatiston perussuunta. Sitä merkitään Oinaan tähdistön merkillä, koska antiikin aikoina Aurinko siirtyi Oinaan tähdistöön kevätpäiväntasauksen hetkellä.
Syyspäiväntasauksen hetkellä 22.9. tai 23.9. Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Se näkyy silloin Neitsyen tähdistön suunnassa. Päiväntasauksien aikaan Aurinko paistaa suoraan ylhäältä päiväntasaajalla.
Jos ilmakehää ei olisi ja Aurinko näkyisi pistemäisenä kuten tähdet, sekä yön että päivän pituus olisi päiväntasauksen aikaan tasan 12 tuntia. Ilmakehän vuoksi Aurinko kuitenkin näkyy hieman todellista ylempänä, joten päivä on yötä pitempi. Lisäksi auringonnousu ja -lasku määritellään Auringon yläreunan mukaan, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Kaiken kukkuraksi päivän ja yön pituuksien ero riippuu leveysasteesta. Päiväntasaajalla Aurinko laskee kohtisuoraan taivaanrantaan nähden, kun taas napojen lähellä se vaeltaa lähes vaakasuoraan. Siksi päiväntasauksen hetkellä päivän ja yön pituuksien ero on pienimmilläänn päiväntasaajalla ja suurimmillaan navoilla.
Aurinko näyttää liikkuvan taivaalla 15° tunnissa. Päiväntasaajalla Aurinko laskee kohtisuoraan horisonttiin nähden, joten se ehtii 6° horisontin alapuolelle ajassa 6/15 tuntia eli 24 minuuttia. Tarkkaan ottaen auringonlaskun hetkellä Auringon todellinen korkeus on jo noin -0.8°, joten aikaa kuluu vain 5.2/15 tuntia eli 21 minuuttia. Tämä on siis porvarillisen hämärän lyhin mahdollinen kesto. Muut hämärän vaiheet kestävät sitten 24 minuuttia, joten täydellinen pimeys saapuu 21+24+24=69 minuuttia auringonlaskun jälkeen.
Muilla leveyksillä Aurinko liikkuu loivemmassa kulmassa horisonttiin nähden. Leveydellä f Aurinko joutuu kulkemaan matkan 6° cos f, jotta sen korkeus muuttuisi 6°. Aikaa tähän kuluu 24 cos f minuuttia. Esimerkiksi Etelä-Suomessa f=60°, joten cos f=0.5 ja kunkin hämärän vaiheen kesto on 48 minuuttia (porvarilliselle hämärälle oikeastaan 42 minuuttia), siis peräti kaksi kertaa niin pitkä kuin päiväntasaajalla. Aivan napojen lähellä tämä yksinkertainen kaava ei enää päde. Navalla saisimme hämärän kestoksi äärettömän. Tämä johtuu siitä, ettei vuorokautinen liike vaikuta navoilla lainkaan Auringon korkeuteen. Hämärän kesto määräytyykin siellä Auringon deklinaation hitaasta muuttumisesta.
Porvarillinen hämärä on aika, jolloin ulkona näkee vielä hyvin liikkua ilman valaistusta. Etelässä matkailevan on hyvä pitää tämä mielessään, varsinkin jos lähtee seikkailulle maastoon valaistujen alueiden ulkopuolelle. Suomessa tätä hämärän vaihetta kestää lyhimmilläänkin kolmen neljännestunnin verran, mutta Kanarian saarilla pimeys voi yllättää jo runsaan kahdenkymmenen minuutin kuluttua auringonlaskusta.
Suomessa hämärä on pisimmillään kesällä, jolloin Aurinko vain käväisee horisontin alapuolella. Etelä-Suomessa Aurinko ei keskiyöllä pohjoisessa ollessaan painu 18 astetta matalammalle noin 22.4. ja 21.8. välisenä aikana, joten tuolloin ei tule pimeää tähtitieteellisessä mielessä. Nämä päivämäärät voivat hieman vaihdella vuodesta toiseen samasta syystä kuin kevätpäiväntasaus ja muut vastaavat tapahtumat sattuvat eri vuosina hieman eri päivinä.
Porvarillinen hämärä on Etelä-Suomessa pisimmillään kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin se kestää illalla 1 h 52 min ja saman verran aamulla eli yhteensä 3 h 44 min. Välissä on 1 h 20 min kestävä nauttinen hämärä. Pohjoisemmaksi siirryttäessä hämärien kestot pitenevät.
Lapissa napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei talviaikaan nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Kesän yöttömien öiden aikana Aurinko on jatkuvasti horisontin yläpuolella. Ilmakehän refraktio saa tosin aikaan sen, että keskikesän öiden Aurinko on nähtävissä napapiirin eteläpuolella ja talvipäivän seisauksen aikaan Auringon kiekon yläreuna näkyy vähän napapiirin pohjoispuolellakin.
Kesällä on lähes kolmen kuukauden jakso, jolloin eteläisimmässäkään Suomessa ei tule edes astronomista hämärää. Pohjoisen mentäessä tämä aika kasvaa vielä pitemmäksi.
Kesäaikana kaikki tapahtumat siirtyvät tuntia myöhäisemmiksi. Tämä ei kuitenkaan johdu itse ilmiöistä, vaan byrokraattien keksimästä keinotekoisesta kesäajasta. Sen vuoksi almanakoissa tapahtumia esittävät käyrät on esitetty jatkuvina, mutta kellonaikoja vastaavat pystyviivat tekevät kesäaikana mutkan. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamulla kello 3 ja päättyy lokakuun viimeisen sunnuntain aamuna. Päivämäärät vaihtelevat siten hieman vuodesta toiseen.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
Ursa on tähtiharrastajien yhdistys, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa taivaan tapahtumista ja monipuolista toimintaa. Liity jäseneksi ja saat aitiopaikan tähtitieteeseen Tähdet ja avaruus -lehden ja Ursan kirjojen parissa! http://www.ursa.fi/index.html

Tämä laajahko selvitys on ihan itseäni varten. Olen koko kesän kuvannut pilviä ja niitä kuvia on satoja. Tarkoitus on syssymmällä voorumille tehdä Pilvikuvakansio, jonne toivoisin muidenkin liittävän omia kuviaan. Paras kuva palkitaan!
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:35

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 04:49
http://www.avaruus.fi/uutiset.html
03.09.2011
Tutkijat löysivät tähden, jota ei pitäisi olla olemassa
Sakari Nummila
Kaikista tunnetuista tähdistä kohde SDSS J102915+172927 sisältää vähiten raskaita alkuaineita. Kuva ESO / Digitized Sky Survey 2
Eurooppalaiset tutkijat ovat löytäneet tähden, jonka olemassaoloa monet pitivät mahdottomana. Havainto julkaistiin tällä viikolla ilmestyneessä Nature-tiedelehdessä.
Kaikki tähdet koostuvat vedystä, heliumista sekä pienestä määrästä raskaampia alkuaineita. Leijonan tähdistössä sijaitsee Aurinkoa pienempi tähti, josta nämä raskaammat alkuaineet näyttävät kuitenkin puuttuvan lähes kokonaan. Esimerkiksi omasta Auringostamme löytyy 4,5 miljoonaa kertaa enemmän raskaampia alkuaineita kuin nyt tutkitusta kohteesta.
"Yleisesti hyväksytty teoria ennustaa, että tämänkaltaisia tähtiä, joilla on pieni massa ja erittäin vähän metalleja, ei pitäisi olla olemassa, koska ne muodostaneet materiaalipilvet eivät olisi voineet tiivistyä", kertoo Elisabetta Caffau Heidelbergin yliopistosta. "Oli yllättävää löytää ensimmäistä kertaa tähti tältä 'kielletyltä vyöhykkeeltä'. Se tarkoittaa, että meidän täytyy harkita uudelleen joitain tähtiensyntymalleja."
Havaittu kohde on yli 13 miljardia vuotta vanha ja siten se voi olla yksi vanhimmista koskaan löydetyistä tähdistä. Näin ollen sillä pitäisi olla suunnilleen sama koostumus kuin maailmankaikkeudella pian alkuräjähdyksen jälkeen. Litiumin suhteellinen osuus tähdessä on kuitenkin alle viideskymmenesosa alkuräjähdyksen tuottamaan määrään verrattuna.
"On arvoitus kuinka heti maailmankaikkeuden alun jälkeen muodostunut litium tuhoutui tässä tähdessä", toteaa Piercarlo Bonifacio Pariisin observatoriosta.
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:36

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 04:51
Nasa laukaisee kaksoisluotaimen kohti Kuuta ensi viikolla
02.09.2011Mikko Suominen
Grail-luotaimet tutkivat Kuun pinnanalaisia ominaisuuksia. Kuva Nasa / JPL-Caltech
Nasa valmistelee GRAIL-luotainparia laukaistavaksi ensi torstaina. Luotaimet asettuvat Kuun kiertoradalle ja tekevät mittauksia sen painovoimakentästä. Tarkoituksena on kartoittaa Kuun sisustan rakennetta sekä ymmärtää Kuun muodostumista entistä paremmin.
Eräs keskeisimmistä kysymyksistä, joihin GRAIL voi antaa vastauksen, on miksi Kuun meille näkyvä puoli sekä sen kääntöpuoli eroavat niin paljon toisistaan.
"GRAIL-luotaimet kiertävät Kuuta noin 55 kilometrin korkeudessa peräkkäin", kuvailee luotainten päätutkija Maria Zuber. "Kun niiden alla Kuun pinnalla tai hieman pinnan alla on massiivinen pinnanmuoto, ensimmäisen luotaimen vauhti kiihtyy hieman."
Luotainten välillä on mikroaaltolinkki etäisyyden mittaamiseen. Niiden havaitsemat nopeuden muutokset ovat mikrometrien kymmenyksiä sekunnissa.
Laukaisun on määrä koittaa torstaina aamuyöllä kello 1.37 tai 2.16 Suomen aikaa. Luotainten rata poikkeaa tavallisesta ja ne asettuvat Kuun kiertoradalle vasta 3-4 kuukauden kuluttua. Kiertoradalle saavuttuaan ne tekevät 90 vuorokauden mittausjakson.
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkoku ... kolla.html
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:36

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 04:57
Siirsin Rautarunnarin viestin tähän ketjuun!

Tiedemiehet ovat löytäneet "mustan planeetan".
TrES-2b nimellä tunnettu planeetta heijastaa valoa alle prosentin, mikä tekee siitä tummemman kuin mikään muu tunnettu planeetta tai kuu.
Planeetta löydettiin jo noin viisi vuotta sitten mutta siitä saatiin vasta nyt tarkempaa tietoa Nasan Kepler-avaruusteleskoopin avulla.
- TrES-2b heijastaa huomattavasti vähemmän valoa kuin esimerkiksi musta akryylimaali, joten se on todella kummallinen maailma, sanoo David Kippling Harvard-Smithsonian astrofysiikan keskuksesta Science Dailylle.
Musta jättiläisplaneetta on noin jupiterin kokoinen ja se sijaitsee noin 750 valovuoden päässä.
TrES-2b:llä ei ole lainkaan ammoniakista muodostuneita pilviä, sillä planeetalla vallitsee äärimmäinen kuumuus. Esimerkiksi Jupiterilla ja muilla vastaavilla kaasuplaneetoilla ammoniakkipilvet heijastavat yli kolmanneksen auringonvalosta.
Vaikka TrES-2b ei heijasta valoa, se ei silti ole täysin musta. Todella kovan kuumuuden vuoksi planeetalta kajastaa punainen hehku, joka muistuttaa hehkuvaa hiiltä.
Kipplingin ryhmä mittasi ja vertaili Kepler-teleskoopin avulla planeetan valoisaa ja pimeää puolta.
- Havaitsimme pienimmän koskaan löytämämme eron planeetan kirkkauden muutoksessa: vain kuusi miljoonasosaa, Kippling sanoo.
- Toisin sanoen Kepler pystyi suoraan havaitsemaan vain planeetasta itsestään tulevaa hehkua.
IS
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:37

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 05:06
Harhailevat kuut
Kirjoittaja Rautarunnari » 03.08.2011 23:07
Tässä on kohta hankittava kaukoputki ja alettava tiirailla taivaalle:
http://www.tiedontalo.net/viestit/zetatalk_27012010.htm
Zetatalk: Harhailevat kuut - kanavana Nancy Lieder
(Kanavoitu 27.1.2010, http://www.zetatalk.com/index/zeta560.htm , suomentanut Olli)
GLP:n keskustelupalstalla (http://www.godlikeproductions.com/forum ... 970474/pg1) on ollut vilkasta keskustelua Stereo Behind -satelliitin välittämissä kuvissa esiintyviin outoihin kappaleisiin liittyen. (Katso myös: http://www.youtube.com/watch?v=8POHkMQg0Dw)
Internetissä on äskettäin esiintynyt vilkasta keskustelua NASA:n Stereo Behind -satelliitin välittämissä kuvissa esiintyviin outoihin kappaleisiin liittyen. Näiden kappaleiden on arveltu olevan Maapallon kokoisia kappaleita, jotka kiertävät Aurinkoa hyvin lähellä sitä. Päätelmä siitä, että nämä kappaleet kiertävät Aurinkoa on tehty, koska se on ainoa rata, jota pitkin ihmiset otaksuvat tällaisten kappaleiden voivan liikkua. Mitä muuta asiaan liittyy? Ihmiskunnan rajoitettu tietous ei pysty käsittämään monia Planeetta X:ään ja sen rataan liittyviä asioita, esimerkiksi Planeetta X:n lähes viivasuoraa "linkomaista" rataa ja sen perässä kulkevia kuiden muodostamia vanoja. Planeetta X on nyt lähistöllä, kuten SOHO C3-kuvissa toisinaan esiintyvä "siivekäs maapallo"-kuvio ja Stereo Ahead -satelliitin välittämissä kuvissa toisinaan näkyvä punainen risti osoittavat, samoin kuin joissakin kuvissa esiintyvät kuuvanat ja punainen pölypyrstö. Nämä ilmiöt ovat aiheuttaneet NASA:lle harmaita hiuksia, koska NASA on päättänyt kiistää Planeetta X:n läsnäolon aurinkokunnan sisäosissa.
NASA:n Stereo-satelliittien kuva-alueet menevät päällekkäin ja niihin tallentuu Auringon edessä olevia alueita ja juuri sillä kohtaa Planeetta X nyt sijaitsee, Maapallolta katsottuna hieman Auringon oikealla puolella. Näin ollen Planeetta X itse näkyy toisinaan Stereo Ahead -satelliitin välittämissä kuvissa. Mutta Planeetta X:n kuut voivat liikuskella kaukana itse Planeetta X:stä, kun Planeetta X:n magneettinen pohjoisnapa on singonnut ne liikkeelle ja ne ovat joutuneet ristiriitaisten magneettikenttien pyörteisiin ja siten kuut voivat kulkeutua myös Stereo Behind -satelliitin kuvausalueelle. Juuri tästä näissä kuvissa on kysymys. Planeetta X:n kuut eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin Maapallo, vaikkakin monet niistä ovat suurempia kuin Maapallon Kuu.
Me olemme todenneet, että tavallisesti Planeetta X:n kuut liikuskelevat korkeintaan 8 miljoonan kilometrin päässä Planeetta X:stä. Niinpä Planeetta X:n sivuuttaessa Maapallon noin 22 miljoonan kilometrin päästä nämä kuut eivät aiheuta vaaraa Maapallolle. Tuo mainitsemamme 8 miljoonan kilometrin etäisyys pätee, kun Planeetta X on ulkoavaruudessa tai asettunut samansuuntaiseksi Auringon magneettikentän kanssa. Mutta, kun Planeetta X suorittaa 270 asteen kierähdystään, sen magneettikenttä ei ole Auringon magneettikentän suuntainen ja välillä se muodostaa Maapallon kanssa yhden yhdistetyn magneettikentän. Näin ollen magnetismihiukkasten ruuhkautuminen työntää Planeetta X:n kuut toisinaan hyvinkin kauas itse Planeetta X:stä. Tämä tilanne ei kuitenkaan kestä kauaa, sillä se päättyy, kun viimeiset napasiirtymää edeltävät viikot alkavat ja Maapallon pyörimisliike alkaa hidastua ja Planeetta X alkaa vetää Maapalloa puoleensa siten, että Maapallo sijaitsee lopulta suunnilleen ainoastaan 22 miljoonan kilometrin päässä Planeetta X:stä. Mutta ennen tätä ihmiskunta tulee kokemaan joitakin hämmästyttäviä hetkiä. Jos tämänhetkinen tilanne vaikuttaa teistä dramaattiselta, niin odottakaapa vain mitä on tulossa!
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:38

Etsikää YouTubesta aihetta Chem Trails taikka kotimaisittain Kemikaalivanat. Etsikää Tuomiopäivää 21.12.2012 ja Nibirun paluuta! Materiaalia on paljon ja ne kaikki ovat silmän lumetta, harhaanjohtamista. Jotain tapahtuu, mutta aikaisemmin. Katselkaa aurinkoisena päivänä kotikaupunkinne taivaalle ja huomatkaa, että auringon ympärillä on koko ajan jotain utua pilvettömällä taivaalla. Ei siinä sokaistu, koska erittäin korkealle ilmanalaan salaperäiset lentokoneet ympäri maailmaa sumuttavat kemikaaleja, jotka estävät näkemästä kunnolla. Siispä - kamera kohden aurinkoa! Harva sitä koskaan . Toki objektiivi vastavaloon tuottaa linssivääristymisiä, mutta...
3.8. mökillä Hämeenlinnan ja Forssan välillä Pukarojärvellä otin satoja kuvia, kun ensi kerran näin täällä suoritettavan Chem Trailseja. En keskittynyt maan niitä vanoja, jotka hajoavat hiljalleen harsomaiseksi verhoksi, kuin luonnollisiksi pilviksi - vaan koetin kuvata aurinkoa vanojen ristikoissa. Aika hämmentäviä otoksia! Käytän Open Officea tekstinkäsittelyohjelmana ja piti kuvapäiväkirjaani liittää muutama kuva. Sen toiminnon olen suorittanut aika monta kertaa aikaisemmin helposti. Nyt tapahtui jotain kummallista: Kuvan liittämisyrityksen jälkeen ilmestyi näytölle teksti: Kuvaa ei voi näyttää. Kun piti kuvankäsittelyohjelman Picasa kautta laittaa tälle forumille yksi kuva, sekin ilmoitti - soo soo, ei saa. Vielä kerran koetin laittaa Open Officessa kuvapäiväkirjaani muutaman 'Nibiru-kuvan' ja se onnistuikin, kun mokkula ei ollut kiinni läppärissä. Vaan kun kytkin netin päälle, kuvista tuli silppua ja tilalle tekstiä: 'Kuvaa ei voi näyttää...'
Tarkoitan tällä sepustuksella sitä, että 28.10.2011 kannattaa olla kuulolla, sillä Ylkä tuli yöllä.
Re: Nibiru
Kirjoittaja Rautarunnari » 06.08.2011 23:40
Heitä toi open office roskalaatikkoon, se on ihan paska
Mutta toi sumutusjuttu kiinnostaa, täytys hankkii joku suoja silmien eteen ja alkaa tiiraan aurinkoo
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:38

Kirjoittaja Mahariski » 04.09.2011 06:00
Ei kyllä hyvin alkanut tosiaankaan tämä päivä. Oli aivan upea auringonnousu ja taivaanranta helotti kauniimmin kuin koskaan! Aber sillä välin, kun kävin kolmannen kerran , aurinko meni jo pilveen. Jäi kuvat ottamatta. Että pitikin syödä kaksi paketillista ryynimakkaraa eilen!
Pidin tämmöistä avaruusaiheista ketjua mavevoorumilla ja noudan sieltä tärkeimmät tämän vuoden uutiset, mutta tarkoitus on kuitenkin vain uutta materiaalia kerätä tähän ketjuun ja toiveeni on, että koko Voimaportaan väki ketjuun kirjoittaa ja mikäli syntyy keskustelua - sehän ihanaa olisi.
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:40

Kirjoittaja Mahariski » 28.08.2011 20:06
Meitä on tässä kaksi laiskanpulskeeta jallii ja aloitamme powerportaalla kahdestaan keskusteluketjun, johon me ainakin keräämme löytämiämme esoteerisia aiheita. Ansgarius on luvannut aloittaa, minä nyt selvitän, mistä viime ajat netin syövereissä on paljon pähkäilty. YouTubeen tulee koko ajan lisää seuraavista aiheista: Syksyllä tulee komeetta Elienin ja sitten alienin Nibiru- maan magneettinen kenttä vaihtaa paikkaa, Messias palaa, The End of the world 2012, Maya-kalenteri loppuu, uusi aiooni alkaa, Vesimiehen aikaan siirtyminen, päivämäärä 28102011 ahdistaa;tuleeko kolmen päivän pimeys? Chem Trails / säämanipulaatiotako vai kemiallisin keinoin ydinlaskeumia eliminoidaan?, HAARP / ...tähtien sotaa? ... ...jne ym. Meitä kahta yhdistää kuitenkin suuresti kalevaisten esi-isiemme usko ja luultavasti sitä aihetta kilvan tongimme. Valo loistaa Pohjolasta! Suomen kadonneet kuningaskunnat, onko kielemme maailman vanhinta/ yhtymäkohtia ketsuaan ja Gilgameshiin. Pranaa, Tsakraa, hertsejä, Ying ja Jang, vaikka mitä! Aiheet ei lopu ihan heti. Toiveemme on, että näistä aiheista kiinnostuneet kilvan keräisivät UUTTA tietoa tähän ketjuun.
..they are coming to take us away hiihaa!
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:40

Kirjoittaja Ansgarius » 29.08.2011 20:28
Ritvalan helka ja Sääksmäen aurinkokultti

Sääksmäen Ritvalassa on jo vuosisatojen ajan vietetty keskiaikaisena pidettyä helkajuhlaa, jossa neitojen kulkue on keväisin kulkenut tietyn reitin lauluja laulaen. Vaikka aina on esiintynyt epäilyjä siitä, että juhla saattaisi olla ennemminkin esihistoriallinen ja pakanallinen, ei asiasta ole voitu esittää selvää näyttöä. Timo Heikkilä kuitenkin esittää laajasti ja yksityiskohtaisesti tulkinnan Helka-juhlan taustasta ja merkityksistä.

Seudun huomattavasta merkityksestä jo rautakaudella kertoo se, että Sääksmäen Rapolassa on ollut maan suurin linnavuori, ja Sääksmäeltä tunnetaan myös hämäriä jäänteitä kuningas-perinteestä.

Sääksmäki on myös sikäli poikkeuksellinen seutu, että paikallisperinteessä Sääksmäen on sanottu sijaitsevan ”maailman keskipisteessä”.

Tällä on ehkä viitattu Sääksmäen sijaintiin merkittävien vesistöreittien keskellä, josta on päässyt eri puolille maata.kenen mukaan? Toisaalta maan keskipisteiksi on myös yleisesti kautta maailman sanottu merkittävimpiä aurinkokultti-paikkoja, mm. Kreikan Delfoita. Merkittävään kulttipaikkaan viittaa myös se, että Helka-juhlaa on sanottu vietetyn aina ”maailman alusta lähtien”, ja että juhlan vieton lopettamisen on uskottu aiheuttavan maailmanlopun.

Sääksmäellä on myös laulettu auringon laivasta, jonka laulavat neidot ovat kevätkesän aikana houkutelleet alas maan lähelle, jolloin aurinkolaiva on otettu kiinni, laiva poltettu helavalkeissa ja aurinko otettu vangiksi kesän ajaksi, jotta aurinko ja sen pelloille antama elämän voima olisi viipynyt kesän Sääksmäellä.

Sääksmäen rannalta Heikkilä löytääkin nykyisin merkityksettömän maapaikan, jonka nimi on Päivän pesä ja aivan sen lähellä on Päivölä (ruotsinnettu Sohlberg).

Aurinkolaivan Heikkilä rinnastaa Skandinaviassa tunnetun pronssikautisen maanviljelykulttuurin mytologiaan: aurinkoa kantava laiva on yleinen aihe esim.

Ruotsin pronssikautisen agraarikulttuurin kalliopiirroksissa. Tämän ja monien muiden perusteiden pohjalta Heikkilä esittää, että Helka-juhlan aurinkokultti täälläkin olisi jo pronssikautista perua, ja että viimeistään keskisellä rautakaudella juhla on ollut todennäköisesti koko maassa tunnettu, kaikkein merkittävin maata viljelevän väestön kulttijuhla.

Sääksmäen lukuisia aurinkoon liittyviä ilmiöitä yhdistää lopulta odottamaton seikka:

Timo Heikkilä kertoo Sääksmäen kahdesta kiveen piirretystä auringon kuvasta.
Toinen auringoista on piirretty Rapolan linnavuoren alarinteellä sijaitsevaan uhrikiveen.

Esihistoriallisen ajan pakanallinen perinne näyttäytyy muutenkin yllättävän runsaana Sääksmäellä.kenen mukaan?

Rapolan linnavuoren rinteellä on rautakautinen muinaispelto, ja sen ympäristössä on kalmistoja ja uhrikiviä. Rapolan itäpuolella Ritvalassa vietetyssä Helkajuhlassa neitokulkueen kulkema reitti on vielä 1800-luvulla ollut T:n muotoinen, Heikkilän mukaan siis Ukonkirveen muotoinen.

Tyttöjoukko on aluksi kulkenut "Ukonkirveen" poikittaista alalinjaa myöten, palannut takaisinpäin ja sitten kääntynyt pystylinjalle, joka on johtanut Helkavuorelle.

Siellä on asetuttu piiriin, jonka Heikkiä tulkitsee auringon kehäksi.

Heikkilän mukaan Helka-riitti Ukonkirveessä visuaalisesti toteutetun, auringosta alkaneen "alaspäin luomisen" vastakuvaa: ohran ja muun luomakunnan paluuta kasvussaan kohti elämän lähdettä, aurinkoa.

Tytöt ovat aikoinaan kulkeneet laulaen tätä reittiä joka sunnuntai toukotöiden päättymisestä aina juhannukseen saakka eli aktiivisimman kasvukauden ajan, joka viittaa selvästi vanhan pakanallisen maatalousyhteisön hedelmällisyyskultin juhlaan.

Helkajuhlan keskiajalla kristillisiksi muutetut laulut heijastelevat Timo Heikkilän mukaan etäisesti alkuperäisiä agraariperinteen vuodenaikojen kiertoa kuvastavia aiheita. Heikkilä esittää, että alkuperäisen aurinko-juhlan keskeisin laulu on ollut Lemminkäisen virsi, joka kuvastaa rinnakkain kahta erillistä merkitysaluetta: pyhän ohran kasvun vuotuista kiertoa, ja toisaalta ihmisen tietäjäksi tulon prosessia. Sääksmäen agraarikultissa korostui pyhän ohran kasvun vaiheet.

Helka-lauluja on laulettu kulkien toukotöiden päättymisestä alkaen, ja samaan ajankohtaan sijoittuu myös Lemminkäisen virren alku:

Lemminkäinen - alkuaan manalan tulen jumala Lempo - on keväisellä pellolla toukotöissä, kun hän näkee keskikesäiseen hääjuhlaan valmistautuvasta Päivölästä nousevat, oluen valmistuksesta syntyvät savut. Päivölästä jaellaan kutsuja Päivölän pitoihin, ja niinpä maan kasvun tulta henkilöivä Lemminkäinenkin lähtee matkalle.

Heikkilä esittää, että maan ja ohran elämänvoimaa edustava Lemminkäinen nousee maan povesta kohti keskikesän juhlan huipennusta, jolloin taivas ja maa ovat koskettaneet toisiaan ja viettäneet pyhiä häitä. Sen mukaan myös juhannuskokot ilmaisevat Lempo-Lemminkäisen tulen nousemista maan päälle ja ulottumista taivaaseen. Kun Lemminkäinen saapuu Päivölään, on hän kuitenkin auttamatta myöhässä: häät on jo pidetty. Heikkilän mukaan tämä kertoo ohran luonteesta: ohra ei koskaan ehdi valmistua juhannukseen mennessä, vaan se valmistuu vasta elokuussa.

Harmistunut Lemminkäinen suuttuu ja joutuu taisteluun Pohjolan isännän kanssa, jolta Leminkäinen nyt elonkorjuun aikaan leikkaa miekallaan pään "kuin tähkän korren päästä". Lähestyvän syksyn kuoleman tunnelmassa kekri-juhlan tienoilla Päivölän isännän vanha vuosi taistelee Lemminkäisen edustaman, tulossa olevan uuden vuoden kanssa.
Lemminkäinen voittaa, mutta joutuu pakenemaan manalan saareen, joka heijastelee syksyistä maan elinvoiman hiipumista, kun Lemminkäisen voima vetäytyy maan sisään talven ajaksi.


Lainattua:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Heikkil%C3%A4

P.S. Kiitokset Mahariskille aloituksesta!
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:41

Kirjoittaja Mahariski » 30.08.2011 11:52
Hyvin aloitti Ansgarius Mystica Blogin. Olen toki käynyt Delfoissa ja kerron siitä retkestä myöhemmin kuvin ja sanoin, mutta ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan. Esi-isäimme ammonaikainen historia on täynnä lukemattomia sivuja, niitä tutkikaamme veljet siskot - kalevaisen kansan kertomukset kunniaan! Pakanoita muka olimme, kun tänne miekkalähetys toi uuden uskonnon. Katumajärvessä kävivät esi-isäni pakkokasteen jälkeen. Kaikki ikiaikaiset uhrilehdot Ley- linjoilla tuhottiin ja kiviset kirkot tilalle rakennettiin aika usein 33,3km etäisyyksille toisistaan. Olen itse kuppikivien arvoitusta viime vuodet tutkinut. Vieläkään ei tiedetä, mitä ne oikeastaan olivat ja miten ne ympyriäiset kolot koverrettiin. Palaan tähänkin asiaan myöhemmin, kuviakin on tulossa toki.

Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita suhteellisen pyöreitä koloja, niin sanottuja uhrikuoppia. Kolot on tehty viimeistään rautakaudella, mutta ei tiedetä miten. Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa. Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle. Tällöin niiden niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen.
Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja kansanperinteitä. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin. Ruotsissa kuppikivien katsotaan olleen käytössä jo kivi- ja pronssikaudella. Niiden on oletettu liittyneen auringonpalvontaan ja hedelmällisyysmenoihin, myöhemmin myös vainajien palvontamenoihin.
Suomen suurimpia uhrikiviä ovat Hämeenlinnassa Hauhon Hovinkartanon mailla oleva, Hovinkartano-niminen kivi sekä kooltaan sitä pienempi, mutta useampia kuppeja sisältävä Hämeenlinnan Uhrikivenkadun varrella oleva kivi. Hämeenlinnan kaupungin alueelta tunnetaan 33 kuppikiveä.
Museovirasto tutkii mahdollisuutta siirtää Hämeenlinnan Uhrikivenkadun uhrikiven nykyiseltä omalta tontiltaan läheiseen puistoon...
Hämeen pakanalliset paikat
Häme säilyi pitkään pakanallisen kansanuskon sijana Suomessa. Esimerkiksi esikristillinen hedelmällisyysrituaali ja viljan kasvun juhla on säilynyt Ritvalan Helkajuhlissa, sittemmin kristillisempään asuun pukeutuneena. Hämeen viljavien peltoaukeiden laidoilla ja vanhoista kalmistoista löytyy kuppikiviä, jotka sijoittuvat usein rautakaudelle. Kuppeihin on arveltu uhratun ja joku on veikannut, että ne liittyisivät myös esi-isien muistamiseen, jolloin kullekin esi-isälle olisi kaiverrettu kuoleman jälkeen oma kuppi kiveen. Yhä nykyään kuppikivet toimivat paikkoina, joissa voi kokea pyhyyttä, kiitosta ja maagista tunnelmaa. Tässäpä muutama hämäläinen kuppikivi ja pari pyhää uhrilähdettä sijaintipaikkoineen.
Kuppikivi, Hattula
Mierolan kuppikivi on asettunut vanhan museosillan kainaloon laivarantaan. Kiven ympäristö on tunnelmallinen ja vierailun arvoinen. Kahvilasta voi napata kurkkuunsa kupposen . Itse kivi on aika pieni ja sille arvellaan uhratun esi-isien muistoksi. Kivellä kuuluu olevan voimaa laittaa pyyntimiehelle parempi riistaonni ja taata vakkaan muhkea sato. Parempaa terveyttäkin voi toki pyytää.
Sijainti: Mierolan sillankorva, laivaranta, Ventolantie 1, Hattula. kivi sijaitsee leikkipaikan ja sillan välissä.
Kuppikivet, Hauho
Hauhon Lyömäellä on rautakautinen kalmisto kuppikivineen. Seutu on vanhaa perinnemaisemaa, jota hoidetaan laidunnuksella. Todella runsaskuppinen kivi löytyy myös Hauholta Hovinkartanosta. Kartanon puistossa nököttävään kiveen on ahkeroitu kaikkiaan 28 kuppia. Samalla reissulla voi tutustua kartanon taidenäyttelyihin.
Sijainti: Lyömäen kuppikiven löydät Ilmoilan kylän kohdalta Hämeenlinnan ja Pälkäneen välisen kantatie 57:n varrelta. Seurantalon pihalla on opasteet ja pysäköintialue. Hovinkartanon kuppikivi on osoitteessa Sotjalantie 58, Hauhon keskustan alapuolelta lähtee Sotjalan tienhaara, jossa on opasteet.
Uhrilähde ja sammaslähde, Hausjärvi
Valkeelampi on tunnettu uhrilähde ja sammaslähde, jonka parantava voima virtasi vedessä. Valkeelampi on kolmesta lammesta läntisin ja se löytyy kolmilammen tanssilavan läheltä. Parantavasta voimasta lampea on kiitetty rahauhrein.
Sijainti: Turkhaudan kylältä n. kolme kilometria pohjoiseen Kolmilammen tanssilavalle.
Uhrilähde, Lammi
Honkaliinin rautakautisen kalmiston ja uhrilähteen löytää Ormajärven ainutlaatuisesta kulttuurimaisemasta, Gammelgårdin kartanon läheltä. Maantie halkaisee metsäsaarekkeen, jossa kasvaa vanhoja perinnekasveja. Alue on luonnonsuojelualuetta.
Sijainti: Lammilta Evontietä 2km pohjoiseen, kalmisto ja uhrilähde ovat maantien varressa. Opasteita ei ole ja kartanon maat ovat yksityisaluetta.
Hämeenlinnan kuppikivet
Hämeenlinnan kaupunki on vesistön sylissä aivan Hämeen sydämessä. Moni pakana on suunnannut Hämeenlinnalle Katumajärven vuoksi. Kristityiksi käännytetyt pakanat kun tuppasivat jo aikapäiviä sitten käymään järvessä katumassa eli pesemässä kasteen pois. Hämeenlinna tarjoaa matkaajalle myös useita kuppikiviä vierailtavaksi.
Sibeliuspuisto
Sibeliuspuiston kivi on itse asiassa siirretty paikalle Hattulan Ihalemmistä. Sibeliuspuisto on ihan torin lähellä, Birger Jaarlin kadun varrella.
Kivikolunpelto
Kivikolunpelto Kaurialassa tarjoaa kävijälle huikaisevan kuppikiven, jonka kuppimäärä on Suomen isoin. Kivi on helppo löytää, sillä katukin on nimetty Uhrikivenkaduksi. Osoite on uhrikivenkatu 11, Kauriala.
Aunela
Aunelan kuppikivi on Lunnikiven gallerian pihassa, Idänpääntie 6, Katumajärven länsirannalla.
Viitahaka
Viitahaan kuppikiveä kutsutaan nykyään myös Imatran Voiman kuppikiveksi. Se sijaitsee Vanajan kirkolta 450 metriä etelään, opastus Voimatieltä ennen voimalaitosaluetta lounaaseen kääntyvältä tieltä.
Kivien lisäksi voi vierailla Vankanlähteellä, joka on uhrilähde. Se sijaitsee Hattelmalanharjun vieressä moottoritien toisella puolella. Vankanlähteen vedellä on parannettu ihmisiä kautta aikojen. Lähistöllä on myös muinaislinna ja muita kulttuurihistoriallisia kohteita. Lähde löytyy Valtatie 3:n ja 10:n kulmasta, lähellä on HAMK:n pysäköintialue.
valkoinen aurinko noussut on?

Mahariski
Salin kuluttuja

Viestit: 134
Liittynyt: 20.07.2010 16:46
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:42

Kirjoittaja Mahariski » 30.08.2011 16:58
Ilta-Sanomat tänään!
Kuningas Arthurin pyöreä pöytä löytyi - taas. Brittiläiset arkeologit uskovat löytäneensä kuningas Arthurin legendaarisen pyöreän pöydän Stirlingistä Skotlannista. Legenda kuningas Arthurista ja hänen pyöreän pöydän ritareistaan on elänyt vuosisatojen ajan. Varhaiskeskiajalla Britanniassa syntyneen tarinan mukaan kuningas Arthurilla oli tapana kokoontua pyöreän pöydän ääreen ritariensa kanssa ennen tärkeitä taisteluja. Tutkijat uskovat nyt löytäneensä pöydän, joka saattoi kuulua Arthurille ja hänen ritareilleen. Pöytä, pyöreä muodostelma, löytyi entisestä King's Knotista, kuninkaallisesta puutarhasta Strilingissä. Laajalla nurmialueella on selvästi näkyvissä pyöreä kohouma. Nykyteknolgian avulla arkeologit ja tutkijat ovat tutkineet kohoumaa jopa metrin maan pinnan alapuolelta. Heidän epäilyksensä pyöreästä pöydästä ovat vain vahvistuneet. - Tämä on mysteeri, johon asiakirjat eivät tuo selvyyttä, mutta nykytekniikka on antanut meille uutta tietoa, historioitsija John Harrison sanoo The Telegraph-lehdelle. Tutkimukset ja kaivaukset King's Knotilla jatkuvat edelleen. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun pöydän uskotaan löytyneen. Viime vuonna osa tutkijoista päätyi siihen, että pöydällä onkin tarkoitettu oikeasti amfiteatteria, jonne on aikoinaan kokoontunut satoja ihmisiä. Historioitsijoiden mukaan kyseinen Arthurin "pöytä", siis teatteri, sijaitsee Länsi-Englannin Chesterissä.
Kungingas Arthurin legenda jakaa historioitsijoiden mielipitetä. Osa uskoo, että Arthur johti englantilaiset taisteluun pakanallisia sakseja vastaan 500-600-luvulla. Englanti oli sekasortoinen roomalaisten jäljilta, mutta sankarillinen Arthur yhdisti kansakunnan. Epäilijöiden mukaan Arthur oli todellisuudessa sekoitus useita historiallisia henkilöitä tai sitten täysin keksitty taruhahmo. Arthurin arvellaan olevan myös arvonimi kaikille sotapäälliköille. Kuningas Arthurista ja hänen ritareistaan on tehty useita kirjoja ja elokuvia.
Aiheesta aiemmin: Kuningas Arthurin pyöreä pöytä löytyi. Perjantai 16.7.2010
Historioitsijat uskovat löytäneensä taruista tutun pyöreän pöydän, Telegraph kertoo.
Britanniassa vaikuttaneen, kuuluisan ritarin kuningas Arthurin legendaa tutkivat historioitsijat uskovat löytäneensä Camelotin. Arthurin legendan mukaan hänen ritarinsa kokoontuivat pyöreän pöydän ääreen aina ennen taistelua kuuntelemaan kuninkaansa ohjeita. Tarujen mukaan pöytä olisi sijainnut Camelotin linnassa. Nyt historioitsijat uskovat, että Camelot olikin linnoituksen sijaan vain suuri puusta ja kivestä tehty rakennus, joka oli tehty roomalaisen amfiteatterin päälle. Samoin taruissa mainittu "pyöreä pöytä" ei ollut mikään yksittäinen huonekalu, vaan sittenkin viite tähän suureen rakennukseen, jonka pyöreään kokoontumistilaan mahtui samanaikaisesti yli 1 000 Arthurin seuraajaa. Tutkijat löysivät Chesteristä amfiteatterin ja puisen muistomerkin kristityille marttyyreille. Läpimurtoon johtanut havainto liittyy 500-luvulla eläneen Gildas-nimisen munkin tekstiin.
- Tiedämme, että toinen Arthurin tärkeimmistä taisteluista käytiin kylässä johon viitattiin Legioonien kaupunkina, historioitsija Chris Gidlow sanoo - Gildas mainitsee teksteissään sekä kaupungin että marttyyrien pyhätön. Siinä se ratkaiseva tekijä on, Gidlow perustelee.
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Re: Mahatma Mattilan mölinät

ViestiKirjoittaja Mahariski » 30.05.2013 16:42

Kirjoittaja Mahariski » 30.08.2011 21:13
I hope you enjoyed your first Quantum Jumping Mind Journey on how to attract wealth and abundance. If you are still skeptical about Quantum Jumping, here’s what some leading scientists in the field have to say about the theory of multiple universes.
“There are probably other parallel universes in our living room.”
“There are vibrations of different universes right here, right now. We’re just not in tune with them. There are probably other parallel universes in our living room–this is modern physics. This is the modern interpretation of quantum theory, that many worlds represents reality.”
- Dr. Michio Kaku, Theoretical Physicist, Professor and Bestselling Author
“There are an infinite number of parallel realities coexisting with us in the same room.”
“There are hundreds of different radio waves being broadcast all around you from distant stations. At any given instant, your office or car or living room is full of these radio waves. However if you turn on a radio, you can listen to only one frequency at a time; these other frequencies are not in phase with each other. Each station has a different frequency, a different energy. As a result, your radio can only be turned to one broadcast at a time. Likewise, in our universe we are *tuned into the frequency that corresponds to physical reality. But there are an infinite number of parallel realities coexisting with us in the same room, although we cannot tune into them.” - Professor Steven Weinberg, Nobel Prize in Physics (1979) “We are facing a revolution in our thinking about the physical universe.” “Today, probably more than in any other day, we are facing a revolution in our thinking about the physical universe–the stuff that you and I are made of. This revolution, brought to a head by the discoveries of the new physics, including relativity and quantum mechanics, appears to reach well beyond our preconceived vision, based as it was on the concept of concrete solid reality.” - Dr Fred Alan Wolf, Author and Physicist
About Burt Goldman: My name is Burt Goldman. I’m one of those “lucky people” who discovered a secret early in life. For the last 50 years, I have been traveling the world and meeting and studying spiritual masters from every inch of our planet. Now, at the age of 82, I'm ready to share with the world what I have learned. I started this blog to be able to share with you my most valuable teachings and insights I have gained over the past few decades. Here, you'll find plenty of valuable information on meditation, energy healing, spirituality, and my latest revelation, Quantum Jumping.
Tämä äijä on sikarikas, eikä siis ilmaiseksi tietojaan jaa. Täkyä tulee sähköpostiin kyllä koko ajan. Summa Summarum: Goldman kehottaa meitä meditaation kautta kohtaamaan duppelgängerin, eli oman itsen joltain rinnakkaiselta taajuudelta. Yleisohjelmaahan me keskitymme kuulemaan. Meitä on moneksi kuulemma ja kaksoisolennoltasi, jolla on sinulta puuttuvia kykyjä - voit ne oppia ja saada! Tämä on aika mielenkiintoinen väitteensä, että nukkumaan mennessä voimme keskitetyn ajatuksen välityksellä kutsua palaveeraamaan 'unikouluun' ihan ketä hyvänsä manan majoilta tai elävienkin joukosta. Sitä sopii koettaa! Minä menen kohta seljälleni ja annan alfa-aaltojen tulla. Siinä rentoutumisen tilassa tyhjennän ajatukseni ja visualisoin tällä kertaa Verneri Viilloksen, Einsteinin ja Steinerin, Ervastin. Kasvoihin keskityn ja hupsista ... delta-aaltojen myötä astraaliselle tasolle sitten vaan parapsykoottisen seuran perustamistilaisuuteen! Aamulla olen taas hitusen viisaampi!

http://www.quantumjumping.com/blog/4-1- ... -thinking/
Avatar
Mahariski
 
Viestit: 1509
Liittynyt: 02.09.2011 15:50
Paikkakunta: Ancylus -järven ranta vuonna 8000 B.A. (before Aimo)

Seuraava

Paluu Blogit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron