Maahanmuuton hinta

Sisäalueet:KuvaTerveys/ravinto

Maahanmuuton hinta

ViestiKirjoittaja admin2 » 26.02.2012 11:16

ulkaistu 8.2.2010

Tämä kirjoitus on tehty Yle TV1:n ohjelman MOT Maahanmuuton hinta taustatiedoksi. http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_ ... uton_hinta

Tätä dokumenttia ei ole päivitetty ohjelman esityksen jälkeen

Maahanmuuton kustannuksista on vähän julkista tietoa. Sekin vähä on ristiriitaista. Kustannuksia esitetään vain lyhyeltä periodilta, esimerkiksi vastaanottokeskuksessa vietettävältä ajalta tai yhden hengen kuukauden toimeentulotukimenojen osalta. Lainkaan ei ole pohdittu pitkäaikaiskustannuksia. Yksi pysyvästi työttömäksi jäävä maahanmuuttaja aiheuttaa yhteiskunnalle menoja vuosikymmenien ajan. Kun maahanmuuttajien määrä koko ajan lisääntyy uusien turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten kautta, yhteiskunnan menot kumuloituvat. Kansalaisuuden saamisen jälkeen maahanmuuttajan kustannukset muuttuvat suomalaisen kansalaisen kustannuksiksi.

Tärkeintä olisi selvittää, kuinka paljon Suomen valtio maksaa maahanmuutosta ja kuinka suuri osa yksittäisen paikkakunnan verotuloista käytetään maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannuksia vähentää saatavat tulot, joista tärkein on työllistyneen maahanmuuttajan maksamat verot. Myös maahanmuuttajien ostamiin hyödykkeisiin ja palveluihin liittyvät arvonlisäverot vähentävät maahanmuuttajien aiheuttamia menoja.

Vaikeaa on selvittää maahanmuuton välillisiä kustannuksia. Maahanmuuttajat tarvitsevat terveydenhoito-, sosiaali- ja asumispalveluja, koulutus- ja kotoutuspalveluja, oikeusapua, vapaa-ajan urheilu- ja kulttuuripalveluja. Tuhannet suomalaiset elävät maahanmuuton kautta saaduista työpaikoista vastaanottokeskuksissa, oikeusaputoimistoissa, kotoutus- ja koulutushankkeissa. Nämä menot mielletään usein nollaksi, koska henkilöt muutoin ehkä olisivat työttöminä. Vastaanottokeskuksia perustaneet kunnat katsovat toiminnan voitolliseksi, kun se työllistää kuntalaisia ja kun valtio maksaa kaikki menot. Yhtä hyvin palkkakustannukset voitaisiin laskea yhteiskunnan menoiksi, jos ajatellaan että ne ovat poissa muista palveluista kuten vanhusten hoidosta ja lasten koulutuksesta.

Välillisesti maahanmuuttajat luovat työpaikkoja kulutuksen kautta. Uuden asunnon kalustaminen, päivittäin tarvittavien elintarvikkeiden ja erilaisten palvelujen käyttö työllistää lukuisia suomalaisia.

Maahanmuuton tuottamia tuloja tulkitaan virheellisesti. Esimerkiksi kokoomuksen raportin mukaan (Satonen 2009) hammaslääkärin ”... pätevöittämiskoulutuksella yhden henkilön saaminen terveydenhoidon palvelukseen kesti 10 kuukautta, ja maksoi noin 18 000 euroa. ... suomalaisen hammaslääkärin koulutus kestää yliopistossa viitisen vuotta ja maksaa lähes 100 000 euroa. --- maahanmuuttajien pätevöittämiskoulutus on selkeä kansantaloudellinen sijoitus.”

Kokoomuksen raportissa unohdetaan se, että maahanmuuttajat tarvitsevat suomalaisten hammaslääkärien palveluja moninkertaisesti maahanmuuttajataustaisten tekemän hoitotyön määrän. Kokonaisvaikutus on kansantaloudellisena sijoituksena negatiivinen.

Maahanmuutto koetaan väistämättömäksi, minkä vuoksi ei ole esitetty mitään tavoitteita siitä, kuinka suuri maahanmuuttajien määrä on riittävä Suomen kannalta. Monet Euroopan maat tulevat muuttumaan maahanmuuttajaenemmistöisiksi 60 vuoden kuluessa. Näin tulee käymään myös Suomessa tämän vuosisadan loppupuolella. Maassamme on jo nyt suomalaisia lapsia, jotka tulevat näkemään itsensä vähemmistön edustajina. Tämä tulee vaikuttamaan olennaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, sen menoihin, velkaantumiseen ja eläketurvaan. Kun yhteiskunnalle aiheutuvia menoja ei selvitetä edes nyt kun valtio velkaantuu miljardi euroa kuukaudessa, olemme täysin sokkoja toteuttaessamme maahanmuutto-ohjelmia ja tehdessämme velvoitteita tuleville sukupolville.

Selvitystyö kuuluisi yhteiskunnan tehtäväksi. Sitä odotellessa voidaan tehdä alustavia hahmotelmia yhden maahanmuuttajan aiheuttamista menoista yhteiskunnalle. Tässä esimerkkitapauksessa on selvitetty nuorukaisena maahan tulleen turvapaikan hakijan kustannuksia. Hän asuu vuoden vastaanottokeskuksessa ja sen jälkeen muuttaa omaan kotiin. Esimerkin maahanmuuttaja ei työllisty, mikä on monen tänne tulleen kohtalo. Hän jää aikanaan eläkkeelle ja elää yhtä kauan kuin keskimääräinen suomalainen mies.

Aika vastaanottokeskuksessa

Vastaanottokeskusten menot turvapaikanhakijaa kohden vaihtelevat paikkakunnittain, keskuksen koon ja asukkaiden mukaan. Lapsi-ikäiset turvapaikanhakijat maksavat eniten. Julkisuudessa on keskusteltu lähinnä turvapaikanhakijan saamasta toimeentulotuesta. Naimattoman aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on ollut 375,71 euroa kk:ssa.

Kustannuksia aiheuttavat myös asumiskustannukset, vastaanottokeskuksen ylläpito, henkilökunta ja terveydenhoito. Kokoomuksen raportin (Satonen 2009) yhdestä turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle

aiheutuvat kustannukset ovat 5 000–66 300 €/vuosi, sijoituspaikasta riippuen.

Tässä selvityksessä vuoden asuminen vastaanottokeskuksessa on arvioitu 30.000 euroksi, mikä on keskiarvo viranomaisten esittämistä kustannuksista.

Oman kodin perustaminen

Maahanmuuttajan tarvitsema asunto on ensin hankittava. Yhteiskunta on sen rakennuttanut tai ostanut. Kun monissa kaupungeissa on asuntopula, johtaa vanhan asunnon antaminen maahanmuuttajalle asuntohankintapaineita asuntojonossa.

Yhteiskunnan rakennuttamissa asunnoissa tulee maksettavaksi asuntojen käyttökulut. Kun asunto vuokrataan yksityisiltä markkinoilta käyttökulujen lisäksi on maksettava asunnon pääomakulut.

Asunnon ostohinnan lisäksi käypä vuokra voidaan katsoa maahanmuuton kustannuksiksi, jos arvioidaan että asuntojonossa ulkopuolelle jää työssä käyvä henkilö, joka maksaisi asunnosta käyvän vuokran.

Omaan kotiin sosiaalivirasto rahoittaa kaikki asumisen kannalta välttämättömät huonekalut ja kodinkoneet ml tietokoneet ja matkapuhelin, astiasto ja liinavaatteet. Useimmiten nämä kaikki ostetaan uutena kaupoista.

Kodin perustamiseen tarvittavien hankintojen määrä on arvioitu 6000 euroksi. Kalustus maksaa enemmän kun asuntoon muuttaa useampilapsinen perhe.

Elinkustannukset vuodessa

Toimeentulotuen perusosalla (417 euroa/kk) ei Helsingissä yksinkertaisesti voi selvitä, vaikka sillä yritetäänkin sinnitellä, koska asuminen pääkaupunkiseudulla on niin kallista. Asumisen kuluja maksetaan KELAn asumistuella, mutta osa vuokrakuluista on maksettava toimeentulotuella.

10 eurolla päivässä pystyy syömään ja hankkimaan kodin välttämättömät päivittäistavarat, kun ruoka on ”kaurapuuro”-tasoa. Rahalla ei kuitenkaan käydä ulkona edes kahvilla montaa kertaa kuukaudessa.

Saamieni tietojen mukaan sosiaalitoimistot antavat maahanmuuttajille herkästi harkinnanvaraista ylimääräistä toimeentulotukea. Tämä mahdollistaa myös turvapaikan saaneiden loma- ja kulttuurimatkat sekä rahojen lähettämisen kotimaahan.

Yksin asuvan miehen elinkustannuksiksi asuntomenot mukaan lukien on tässä selvityksessä laskettu 16.000 euroa.

Yhteiskunnan antamien palvelujen menot

Turun kaupungin terveydenhoitoon käytettävät varat olivat vuonna 2008 320 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä aiheutuu 1800 euron vuosikustannukset yhtä turkulaista kohden. Koska maahanmuuttajat ovat nuoria, he sairastavat vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen. Toisaalta maahan tultuaan heihin käytetään enemmän perusterveyshoidon varoja, esimerkiksi hampaiden hoitoon. Maahanmuuttajien syntyvyys on suurempi kuin suomalaisten. Maahanmuuttajatkin ikääntyvät, mikä aiheuttaa lisää terveydenhoitomenoja.

Maahanmuuttajien koulutukseen, kielen oppimiseen ja kotouttamiseen käytetään paljon varoja, joista kellään Suomessa ei liene kokonaiskäsitystä. Detaljitietoa on saatavissa. Esimerkiksi Turun Varissuon koulun vuotuiset menot ovat 1,2 miljoonaa euroa. Koulussa on 164 oppilasta, joten yhden oppilaan kustannukset ovat 7100 euroa vuodessa. Oppilaista 70 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä, joten maahanmuuttajien koulumenoiksi Varissuon koulussa voidaan arvioida 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Koulun opettajista ja avustajista puolet on maahanmuuttajia.

Turussa maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut maksavat 1,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 114 euroa jokaista Turussa asuvaa vieraskielistä kohden.

Palveluja tarjotaan yhä enemmän omakielisenä. Turun peruskouluissa on 40 eri kielen oppilaita. Espoon kouluissa puhutaan 77 kieltä.

Turun kaupungin kotouttamisen kehittämisohjelmassa on runsaasti uusia toimintoja, mutta kertaakaan ohjelmassa ei mainita aiheutuvien kustannusten määrää. Päättäjät joutuvat hyväksymään sokossa esitettävät toimenpiteet ohjelman ja talousarvion hyväksyessään.

Esimerkkejä Turun tavoiteohjelmasta:

Omakielisten vanhempainiltojen suunnittelu


Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen kehittäminen


Suvaitsevaisuuskasvatus kouluissa ja päiväkodeissa


Lapsen kotoutumista tukevien päivähoitotoimintaa täydentävien palvelujen kehittäminen


Moniammatillisesta palvelusta hyötyvien maahanmuuttajien palvelutarpeen arviointi


Sosiaalikeskuksen ulkomaalaistoimistosta alueellisiin sosiaalitoimistoihin siirtyvien maahanmuuttajien seulonta


Maahanmuuttajille suunnatun keskeytyksettömän kartoitus- ja ohjauskeskuksen luominen


Ammatilliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen aloituspaikkojen lisääminen, opetuksen roolin kehittäminen ja sisällön uudistaminen


Kaupungin työvoiman saannin varmistamiseksi ja maahanmuuttajien työllistämiseksi harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen osoittaminen maahanmuuttajille kaupungin taholta.


Määrärahan osoittaminen kaupungin työllisyysmäärärahasta maahanmuuttajien täydentävään suomen kielen opetukseen.


Varmistetaan kohderyhmien (Kotiäidit ja iäkkäät yli 65–vuotiaat) palvelujen saatavuus kohdentamalla työllisyysmäärärahasta resurssit sosiaalitoimen Kototoiminnalle ja täydentävälle suomenkielen koulutukselle.


Työväenopiston toiminnan kehittäminen siten, että se omassa roolissaan palvelee maahanmuuttajaväestöä.


Asumiskeskittymäalueilla toimivien tahojen toimesta osoitetaan tila, jossa viranomaisten ja yhdistysten yhteistyö voi toteutua.


Huomioidaan maahanmuuttajien asuminen Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa


Jokainen toteutettava kotoutumisohjelman osa aiheuttaa menoja, jotka useimmiten hukkuvat varsinaisten toimintamenojen sisään. Toimintamenot eivät automaattisesti lisäänny, sillä rahaa voidaan säästää maahanmuuttajien tarpeisiin alkuperäisistä palveluista esimerkiksi sulkemalla kouluja ja vanhusten hoitolaitoksia.

Etenkin ammattikorkeakoulut ovat lisänneet ulkomaalaisten opiskelijoiden opetusta. Opiskelijoita on noin 12.000. Näin varmistetaan koulujen toiminta ja opettajien työllisyys. Opetuksen lisäksi yhteiskunta maksaa useimpien asumisen ja elannon.

Maahanmuuttoon liittyen on syntynyt moninaista uutta liike- ja muuta toimintaa, joka rahoitetaan yhteiskunnan varoilla. Esimerkiksi diakonissalaitoksen vuosikertomuksessa 2008 esitellään yhteiskunnan rahoittamia hankkeita kuten kidutettujen kuntouttaminen, maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, monikulttuurinen työllistämisprojekti, etsivä nuorisotyö.

Maahanmuuttajilla on paljon erilaisia järjestöjä, jotka saavat toimintaansa varten rahoituksen valtiolta, kunnilta, Raha-automaattiyhdistykseltä ja myös EU:n sosiaalirahastoista. RAY on antanut vuosina 2006-2009 hankkeisiin, joiden käyttötarkoituksessa on hakusana ”maahanmuutt” 20 miljoonaa euroa.

Pelkästään Turun kaupungissa on 70 erilaista maahanmuuttajayhdistystä, joista suuri osa saa julkista tukea toimintaansa. Lisäksi on erilaisia maahanmuuttajien urheilu- ja kulttuuriyhdistyksiä, joiden toiminta rahoitetaan julkisin varoin. Monet suomalaiset yhdistykset ovat lisänneet toimintaansa monikulttuurityön tekemisen, mikä helpottaa julkisten avustusten saamista.

Maahanmuuttajien määrä

Maahanmuuttajien määrästä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Tilastointia vääristää se, että Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja tilastoidaan suomalaiseksi, vaikka hän käytännössä olisi samanlaisten kotoutumistoimenpiteiden piirissä kuin oleskeluluvan saaneet. Äidinkielen mukaan tehdään tilastoja ja niiden avulla voidaan arvioida humanitäärisen maahanmuuton kokonaismääriä.

Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 190.538 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame. Näistä äidinkieleltään muita kuin EU-kansalliskielisiä ja englannin kielisiä (esim. amerikkalaisia) sekä japanilaisia, venäläisiä, ukrainalaisia oli samaan aikaan 65.514 eli 34 % (1,2 % kaikista Suomessa asuvista). Kaikkia heitä ei voida katsoa humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi, mutta toisaalta esim. äidinkieleltään venäjänkielisten joukossa on inkeriläisiä, joiden Suomeen tulo vastaa humanitääristä maahanmuuttoa.

Vuonna 2000 samalla tavalla laskettujen maahanmuuttajien määrä oli 33.000, joten määrä on kaksinkertaistunut 8 vuodessa. Sen jälkeen määrä on voimakkaasti kasvamassa lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisten myötä.

Maahanmuuttajan työllistyminen

Tilastoinnin vajavaisuus vääristää työllistämistilastoja. EU-kansalaisten ja muiden em. tavalla tilastoitujen Suomessa asuvien määrä on kaksinkertainen muihin maahanmuuttajiin nähden. Kun esitetään tietoja maahanmuuttajien työllisyydestä, asiat sekoittuvat kokonaisuuden sisällä.

Äidinkielen mukaan lasketun humanitäärisen maahanmuuton piirin kuuluvia parhaassa työiässä (20 v- 49 v) olevia miehiä on 24.500 ja naisia 16.600. Humanitääristen maahanmuuttajien joukossa on paljon työvoimaan kuulumattomia. Lapsia on enemmän ja eräissä kulttuureissa moni nainen jää työvoiman ulkopuolelle. Työvoimaan kuuluvista suuri osa on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Suuri osa työskentelee tehtävissä, jotka johtuvat humanitäärisestä maahanmuutosta (esimerkiksi tulkit, kouluavustajat, kulttuurityöntekijät).

Suomessa on jo nyt suurtyöttömyys, eikä mitään työvoimapulaa ole tulossa. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi, vaikkei uusia maahanmuuttajia enää tulisi. Maahanmuutto sitoo yhä enemmän suomalaisia työntekijöitä eri tehtäviin, mikä vähentää työvoiman käyttöä perinteisiin tehtäviin. Esimerkiksi Paimion vastaanottokeskuksessa on 20 työntekijää ja noin 140 turvapaikanhakijaa. VOK:ssa työskentelevien lisäksi palveluun osallistuvat Punaisen Ristin ja sisäministeriön hallinto-, poliisi- ja muu henkilökunta sekä erilaiset yksityiset valtion rahoittamat neuvojat.



Arvio pitkäaikaiskustannuksista
















Yhden maahanmuuttajan pitkäaikaiskustannukset













Olettamus: jää työttömäksi Suomessa

































I


Elinkustannukset
















Asuin- ja muut elinkustannukset vuodessa


16 000













Julkiset terveydenhoitopalvelut (keskiarvo)


1 800













Muut julkiset palvelut vuosittain, arvio


1 500






























Yhteensä


19 300













Suomessa olo aika 18 v - 73 v


55 vuotta


1 061 500
























II


Kotoutumis-, koulutus-, työvoimapoliittiset toiminnot













Suomen kielen opetus


800













Tulkkaus- ja käännöspalvelut


100













Kotouttamistoimenpiteet


700













Työvoimapoliittinen koulutus


800






























Yhteensä vuodessa


2 400













Vuosien 1 -11 lisäkustannukset


10 v


24 000
























III


Kertakustannukset
















Vastaanottokeskusajan kustannukset





30 000










Kodin perustamiseen liittyvät hankinnat





6 000










Oikeudelliset palvelut Suomeen tuloon liittyen





1 500










Kertakustannukset


1 vuosi


37 500



























Elinaikakustannukset yhteensä


eur


1 123 000
























Vuotuiset kustannukset keskimäärin


56 v


20 054


eur


Valtion talousarvion 2010 suorat maahanmuuttajamenot 168,6 milj eur sisäministeriön pääluokassa.

Jos humanitäärinen maahanmuutto työllistää 5000 suomalaista (varovainen arvio), se keskipalkan mukaan laskettuna aiheuttaa 200 miljoonan euron vuotuiset palkka- ja eläkemaksumenot. Niistä verotuloina saadaan takaisin 36 miljoonaa euroa.

Varaumia: Selvitys ei ole tieteellinen. Se perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin ja elämänkokemukseen perustuvaan arviointiin. Jolla on käytettävissä enemmän lähteitä ja salaisiksi määriteltyjä tietoja, voi esittää tieteellisesti laskettujen kokonaismenojen määrän.

Kokonaismenot on arvioitu varovaisesti. Laskentatavalla on ensisijaisena tavoitteena osoittaa menojen pitkäaikaisvaikutukset. Pitkäaikaistyöttömyydestä on saatavilla tietoja muista Pohjoismaista ja 1990-luvulla Suomeen tulleiden työllistymisestä. Menoja voidaan verrata siihen, mitä samalla rahalla saadaan aikaan kriisialueilla ja kehittyvissä maissa.

Vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua 830 miljoonaa euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat varovaisestikin laskien tätä korkeammat. Sekä kehitysavusta että maahanmuuton kustannuksista osa palautuu verotuloina (arvonlisävero, tuloverot).

Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin. Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiin, jossa erään tutkimuksen mukaan 22 % verokertymästä käytetään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin
http://www.paulivahtera.fi/index.php?p= ... uton-hinta
Avatar
admin2
Ylläpitäjä
 
Viestit: 8179
Liittynyt: 02.09.2011 12:51

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron